Sunnuntaina harmaata pyryä ei huomannut kukaan, kun pulkkamäet täyttyivät riemunkiljahduksista ja iloisista mäenlaskijoista. Nykyään laskiainen on ennen kaikkea koko perheen yhteinen ulkoilupäivä. Alun perin sillä on ollut myös pakanalliset perinteet. Kirkko omi kuitenkin juhlan itselleen ja kirkollisessa kalenterissa laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko aloittaa 40 päivää kestävän paaston.
Laskiaisena syödään tuhdisti. Pääruokana nautitaan proteiinipitoista hernerokkaa, joka perinteisesti höystettiin rasvaisella sianlihalla. Jälkiruoaksi herkutellaan sokerilla, vaalealla vehnällä, voilla ja kermalla, toisin sanoen laskiaispullalla. On tulossa pitkä, reilu kuukauden mittainen nälkäkuuri — nyt on lupa herkutella ja ahmia.
Ruotsin kuningas Adolf Fredrik otti laskiaisherkuttelun hieman liian tosissaan. Vuoden 1771 laskiaistiistaina hovileipuri taisi pyöräyttää poikkeuksellisen hyvät pullat. Kuningas ei voinut vastustaa kermaisia herkkuja ja ahmi laskiaispullia toisensa jälkeen. 14 pullan jälkeen tuli stoppi. Hän alkoi kärsiä pahoista vatsakivuista ja menehtyi myöhemmin ruoansulatusvaivoista seuranneeseen halvaukseen. Ennen sitä herkkusuu oli tosin nautittu hernerokan sijaan tai sen lisäksi mm. lihaa, hapankaalia, hummeria ja kaviaaria sekä reilusti shampanjaa.
Kuningas Adolf Fredrik muistetaan Suomessa myös ensimmäisenä hallitsijavuonnaan, v. 1751, maahan tehdystä tutustumismatkastaan. Edellisestä kuninkaan vierailusta Suomeen oli kulunut useita vuosikymmeniä, joten retki sai runsaasti huomiota.
Retken seurauksena Satakunnan Kankaanpäässä sijaitseva lähde nimettiin Kuninkaanlähteeksi retkikunnan pysähtymisen muistoksi. Yhtään vähemmälle huomiolle ei jäänyt Kurikassa sijaitseva Kusikiveksi nimetty kivi, jonka takana siniverinen kävi helpottamassa oloaan.

Kuninkaanlähde on yksi Suomen runsasvetisimmistä lähteistä. Se oli tuttu luontonähtävyys ja matkalaisten sekä eränkävijöiden virkistyspaikka jo satoja vuosia ennen Adolf Fredrikin vierailua. Kurikan kivenjärkäle, ja kylä siinä sivussa, ponnahti kuitenkin kuuluisuuteen ja historian kirjoihin kertaheitolla. Vierailun jälkeen kivellä on järjestetty lukuisia kylätapahtumia näihin päiviin saakka, mm. juhannusjuhlia sekä epävirallisempia ”vedenheittokisoja”. Kiveä pidetään jopa kulttuuriperintökohteena ja lähes 200 vuoden takaisesta kuninkaan helpotuksen hetkestä muistuttaa kiveen hakattu kultainen muistolaatta.
Elämä on tarinoita ja persoonia täynnä. Kuningas Adolf Fredrik teki liene elämässään myös merkittäviä tekoja ja tempauksia. Usein hänet kuitenkin muistetaan pysähdyksestään Kurikan maantien varrella sekä surullisesta intohimostaan kermaisiin laskiaispulliin.